Tila

Pajukannan perinnetila – maalaistalo Tottijärvellä

Pajukanta on yksi Tottijärven vanhoista kantatiloista. Tila oli aiemmin rälssitila, ja se maksoi rälssiveroa Laukon kartanoon Vesilahdelle aina 1950-luvulle asti.
Tilan rakennukset ovat pääosin peräisin 1700- ja 1800-luvuilta. Vanhimmat ovat riihenmäellä seisova vilja-aitta ja pihassa oleva luhtiaitta, jonka seinässä on vuosiluku 1789.

Pajukannan pelloilla viljellään viljaa ja heinä ja kasvatetaan suomenlampaita. Lampaiden villa, ihana, kiiltävä suomenlampaan villa, jalostetaan erilaisiksi langoiksi ja huovutusvilloiksi pienessä lähikehräämössä. Kehräämössä villat pestään kevyesti ennen karstausta ja kehräämistä, jotta villan luontaiset ominaisuudet säilyvät. Villahan on rasvaisuutensa ansiosta vettä ja likaa hylkivää. Lampaantaljat muokkautetaan nahkajalostamossa Laviassa. Taljat voidaan kuvioida erilaisilla esim. kansanomaisilla kuvioilla, ja taljoista ommellaan käsin myös vällyjä ja turkistyynyjä. Pajukannan pirtissä on pidetty muutama huovutuskurssi. 

Pajukannan lampaat laiduntavat pitkän laidunkauden vapaana ulkona ja asuvat talvisin perinteisessä hirsinavetassa. Lampaat syövät itsetuotettua rehua: kauraa, heinää, säilörehua. Valkuaisrehuna ne saavat kotimaista rypsipuristetta. Ulkolaisia rehuja ei käytetä.

Lihat leikkautetaan lihajalostamossa Sastamalassa ja myydään suoramyyntinä. Lihaa on tarjolla 2-3 kertaa vuodessa. Pajukannan lammasta on saatavana esim Tallipihan lammasmarkkinoilla kaksi kertaa vuodessa. 

Lampaiden lisäksi Pajukannassa asustaa muutama maatiaiskana ja suomenhevonen, ja tulevaisuudessa  laitumella nähdään toivottavasti myös kyyttölehmiä.